• ajatus rakkaudesta on "Minä rakastan sinua" ­ huutoa arkiittää teitä, katsojat, kun olette vokkaampi, pätee sama väkivalinneet draaman. valtaan. Ajatus väkivallasta on tekoa pahempi, koska se avaa Sana draama saattaa usein säi- viimeisenkin oven. käyttää ja karkottaa nyky-yleisöä. Näin on varsinkin pää- Toisin kuin edellisen kerralla kaupunkiseudun ulkopuolelle (keväällä 2010 Reko Lundán: sijoittuvissa teattereissa. Yleen- Aina joku eksyy), tämä teksti ei sä tämä on viesti yleisöltä meil- ole sidottu Riihimäelle, vaikka le, että elämä on muuten ras- voisi yhtä hyvin tapahtua myös kasta. Katsojat haluaisivat täällä. Monet kohtaukset saatpurkaa paineita nauramalla, ei- tavat muistuttaa teitä oman vät niinkään elämällä dramaat- elämänne kokemuksista ja siitä, tisia hetkiä esityksen aikana. kuinka helposti ihmissuhteissa Olen kuitenkin toista mieltä: voi tulla väärinymmärryksiä ja elämä ei voi aina olla "laiffii". Se kuinka vaikeaa joskus on puhua on täynnä myös vakavia ja su- tai puuttua suoraan asiaan. rullisia hetkiä, joita ilman emme ehkä osaisi arvostaa iloa ja on- Haluan kiittää suuresti koko nea yhtä hyvin. työryhmää tuesta ja aivan erityisesti Viivi Saarelaa. En halua säikäyttää teitä, arvoisat katsojat, että kohta näette Toivomme, että esityksen aika"jotain aivan kamalaa". Päin- na saatte uusia ajatuksia ja nävastoin, tässä Reko Lundánin ette monia asioita uudesta nämielenkiintoisessa tekstissä kökulmasta, joiden avaamisesta on paljon huumoria ja todel- suuri kiitos kuuluu Rekolle. lista elämää. Emme esitä teille väkivaltaa näyttämöllä. Sillä jos Aleksander Anria, ohjaaja HALUAN
• Esitysoikeuksia valvoo Suomen Näytelmäkirjailijaliitto RIIHIMÄEN TEATTERI Teatterinjohtaja Aleksander Anria Käyttöpäällikkö Seppo Kotamies Tuottaja Matti Arnkil Teatterisihteeri Kirsi Helstelä Myyntisihteeri Minttu Pusa Lippukassanhoitaja Eva Lindblom Siistijä Helmi Bobkova Ovella ja narikassa palvelevat Maija Vento, Ritva Lähdesmäki, Sari Lähdesmäki-Kiuru, Pentti Lahti, Matti Rissanen, Juha Tastula ja Olavi Oittinen
• ROOLEISSA Katja Peacock l Tuula, myymälävastaava, Karin vaimo Esko Rissanen l Kari, työtön kojeistoasentaja Jane Kääriäinen l Sonja, kassa Jani Johansson l Petri, luokanopettaja TYÖRYHMÄ Ohjaus l Aleksander Anria Lavastus l Tiina Hauta-aho (vier.) Pukusuunnittelu l Tiina Hauta-aho (vier.) Valosuunnittelu l Juho Itkonen Äänimestari l Kari Paukola Näyttämömestari l Pasi Kyllönen Valo- ja äänimies l Lari Palander Projisoinnit l Lari Palander Tarpeisto l Karita Fallström Lavastuksen toteutus l Marko Karvonen, Seppo Kotamies, Pasi Kyllönen ja Laura Hyvärinen Puvustuksen toteutus l Tiina Hauta-aho ja Tiina Joutsen Kampaukset ja maskeeraus l Saila Pohjavaara Musiikkiteemat l Risto Lunkka ja Pasi Rissanen Järjestäjä-kuiskaaja l Viivi Saarela Käsiohjelman toimitus l Kirsi Helstelä Valokuvat ja käsiohjelma l Uupi Tirronen
• Näytelmä syntyi klassisesti lehtijutusta tai oikeastaan useammastakin. Olin jo talvella 2000­2001 alkanut kerätä lehdistä pikku-uutisia suomalaisista miehistä, jotka tekevät ns. laajennetun itsemurhan eli tappavat itsensä lisäksi vaimonsa ja perheensä. Tiedostin koko ajan aiheen olevan niin raskas, että siitä tulisi väistämättä tragedia (Aristoteleen sanoin: "matka onnesta onnettomuuteen"). Kirjoitusprosessin aikana ja ohjatessa on monesti mieleeni tullut erään 1900-luvun alun Runousoppi-kommentaarin kysymys, jonka marsilaiset saattaisivat esittää ihmisille hämmästellessään heidän elintapojaan:
• TARPEETTOMIA IHMISIÄ ­näytelmän alkulähteillä Reko Lundán (2.4.1969 - 27.10.2006) "Miksi te silloin, kun teillä itsellänne ei ole murheita, menette teatteriin katsomaan kärsimystä?" Vastaus on, että ihmisillä on halu rakentaa silta kärsimyksen ja merkityksen välille (katharsis). Näytelmät lähtevät yleensä kysymyksestä, joka vaivaa kirjailijaa. Tällä kertaa se oli: "Minkä takia on niin, että kun suomalaiselle miehelle tulee kriisi, koko perhe kuolee? Miksi se mies ei voi puhua ja hakea apua?" Tässä näytelmässä ei kukaan kuole. Päätin niin keväällä 2003, kun se alkoi olla ainoa tapa saada loppuun toivoa. Vanha klisee: "Niin kauan kun on elämää..." Silti on selvää, että onnellista loppua tähän näytelmään oli mahdotonta vääntää. Jos ottaa rankan aiheen, siitä tulee rankka näytelmä. Valitsemaansa aihetta ei voi kiertää vaan on mentävä kohti. Lundán oli tarkkasilmäinen yhteiskunnan tarkkailija ja osasi siirtää havaintonsa ja kokemuksensa elävästi niin paperille kuin näyttämölle. Hän tarkasteli yhteiskuntaa usein perheen kautta, sillä hänelle perhe oli yhteiskunnan perusyksikkö, jonka kautta yksilö kiinnittyi ympäristöönsä. Näistä todenmakuisista näytelmistä on jo nyt tullut suomalaisen teatteritaiteen merkkiteoksia, joista tunnetuimpia ovat Lundánin omaan elämään perustuvat Aina joku eksyy ja Teillä ei ollut nimiä. Uransa aikana hän kirjoitti ja ohjasi pääosin KOM-teatteriin ja Kansallisteatteriin sekä sai työstään lukuisia palkintoja. Lundánin taiteellinen ura jäi lyhyeksi hänen sairastuttua vakavasti. Helsingissä 8.9.2003 Reko Lundán Katkelma Tarpeettomia ihmisiä ­näytelmän esipuheesta
• PETTYNYT NAINEN Jane Kääriäinen on Sonja, Siwan kassa VÄSYNYT MIES Jani Johansson on Petri, luokanopettaja Miks? Koska se ei auta mitään. Kaikki menee kauniisti päin vittua, maailma hajoo ja Suomi hajoo ja sä hajoot Koivukadulla ja minä kotonani. Mut minkäs voit? Mitä siinä auttaa lässyttää? Mut hei! Tärkeintä on et tuottavuus kasvaa ja et huippuosaajat pysyy Suomessa. Mä en tiedä. Musta vaan on alkanu tuntuu et millään ei oo oikein mitään välii. Tai mä en ainakaan jaksa puuttua. Ja sit on muita asioita. Mut ei nekään oo oleellisia. Ainoo mikä mua oikeestaan enää kiinnostaa on seksi. Siis ihan puhtaasti. Se on ainoo mitä mä ajattelen.
• TURHA MIES Esko Rissanen on Kari, työtön kojeistoasentaja Katja Peacock on Tuula, Siwan myymälävastaava, Karin vaimo PAHOINPIDELTY NAINEN Se ei tajua et ei ihmisellä oo mitään merkitystä. Jonain päivänä tää automatisaatio, herrojen optioahneus ja verokilpailu saavuttaa senkin. Se on kun joku vitun muurahaisvaellus, se vaan tulee yli eikä sitä voi mitenkään estää. Joskus kun mulla on vapaapäivä ja mä oon saattanu olla koko päivän hyvällä tuulella ja sit Kari tulee kotiin ja ykskin väärä ilme jota mä en tarkottanu... jos mä katon sitä tai mä en kato sitä tai mä katon sitä silleen tai mä en kato sitä silleen ja sit se suuttuu ja huutaa et mäkin vaan haluan vittuilla ja ilkkua sille...
• Ote sosiaali- ja terveysministeriön laatimasta sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiasta (2010) SUOMI 2020 KOHTI SOSIAALISTA KESTÄVYYTTÄ Kestävä kehitys muodostuu sosiaalinen ja ekologinen kestaloudellisesta, sosiaalisesta ja tävyys edistävät yhteiskunnan ekologisesta kestävyydestä. tasapainoista kehitystä. Sosiaalinen kestävyys edellyttää Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta toimivaa sosiaaliturvaa, jonka avulla ihmiset selviytyvät l kohtelee kaikkia yhteismyös elämän riskitilanteista. kunnan jäseniä reilusti Kaikilla on oikeus sosiaaliseen l vahvistaa osallisuutta hyvinvointiin, osallisuuteen ja yhteisöllisyyttä ja parhaaseen mahdolliseen l tukee terveyttä terveyteen. Hyvinvointiyhja toimintakykyä teiskunnassa toteutuvat sekä l antaa tarvittavan sosiaaliset että taloudelliset turvan ja palvelut. tavoitteet. Talouskehitys luo hyvinvointiyhteiskunnan toiSuomi on vuonna 2020 sosiaa- mintaedellytykset ja sosiaalisesti kestävä ja elinvoimainen liturva puolestaan vahvistaa yhteiskunta. Ihmisten yhden- yhteiskunnan ja talouden tavertaisuus, henkinen ja aineel- sapainoa. Oikein mitoitettu ja linen hyvinvointi, sukupuolten toimiva sosiaaliturva on yhtasa-arvo sekä taloudellinen, teiskunnan vahvuus.
• Strategiset valinnat: 1. Hyvinvoinnille vahva perusta l Terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa l Pidempiä työuria työhyvinvoinnilla l Elämän eri osa-alueet tasapainoon l Sosiaaliturvan rahoitus kestäväksi 2. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin l Vähennetään hyvinvointija terveyseroja l Asiakaskeskeisyys palvelujen lähtökohdaksi l Uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat l Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus 3. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta l Vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta l Varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa Lue lisää: www.stm.fi
• TARPEELLISIA IHMISIÄ ... Parisuhde on suuri toive ja mahdollisuus. Läheisessä suhteessa vastavuoroisuus jalostuu joskus myös rakkaudeksi, jossa voimme kohdata kumppanimme ja tulla itsekin kohdatuiksi hyväksyvässä ilmapiirissä. Hyväksytyksi tulemisen kokemus syntyy parhaiten, jos kumpikin suhteen osapuoli asettuu miettimään tapahtumia myös toisen näkökulmasta.Tarvitsemme kokemuksen siitä, että meidän tunnetilamme tulevat havaituksi. Haluamme kokea toisen kiinnostuvan meidän näkökulmastamme. tavat siihen, miten asetumme vuorovaikutukseen parisuhteessa. Kannamme mielemme sisällä kokemuksia lapsuudestamme, joihin voimme samastua. Läheinen suhde kutsuu meissä esiin piilossa pysyneitä tunnekokemuksia, jotka elämme uudestaan parisuhteen näyttämöllä. Asetamme kumppanimme näissä tilanteissa helposti rooleihin, joita he eivät ole itse valinneet. Väkivallan kohteeksi joutuu väärä ihminen, vihan ja pettymyksen ilmaisulla on kohde historiassamme. Väkivallan kautta tunteet eivät välity, eivätkä ristiriidat ratkea. Negatiivisen vuorovaikutuksen kehä toistaa itseään. Kehästä ulos pääsemiseen tarvitaan joskus ulkopuolista apua. Parisuhteen haasteellisuus ja kiehtovuus tiivistyy läheisyyteen. Lähelle menemisen ja päästämisen halu ja hylätyksi tulemisen pelko aiheuttavat helposti ristiriitaisen jännitteen. Lapsuuden perheessä sisäistyneet kokemukset toista hyväk- Pekka Jolkkonen, psykoterapeutti syvänä tai hylkäävänä vaikut- Lyömätön Linja
• NAISTEN LINJA Lähisuhdeväkivallasta alettiin Suomessa puhua yhteiskunnallisena ongelmana vasta 1990-luvun aikana. Jostain syystä perheissä tapahtuva väkivalta on meillä mielletty pitkään perheen sisäiseksi asiaksi, johon ei ulkopuolisten tule puuttua. Tänä päivänä onneksi jo ymmärretään, että kotona tapahtuva pahoinpitely on rikos siinä missä kadulla tehty tekokin on. Lähisuhteissa tapahtuva väkivalta pysyy usein pitkään piilossa, neljän seinän sisällä. Tähän on lukuisia eri syitä. Väkivallasta kertomista vaikeuttavat sekä yhteiskunnassa vallitsevat asenteet että väkivaltaan liittyvät pelot ja uhat, häpeän ja syyllisyyden tunteet sekä toistuvan väkivallan aiheuttamat traumaattiset vaikutukset. Puntarissa painavat myös yhteisin toivein aloitettu elämä ja monenlaiset yhteiset sitoumukset. On tärkeää, että kanssaihmiset ymmärtävät tilanteen vaikeuden ja sen, että helppoja ratkaisuja ei yleensä ole. Naisten Linjan palveluissa kohdataan vuosittain yli 1 000 väkivaltaa kokenutta naista. Heidän kokemuksistaan tiedämme, että auttajatahojen kyky kohdata väkivaltaa on vahvistunut. Valitettavasti kuulemme edelleen myös niistä tilanteista, joissa avun hakeminen ei ole johtanut mihinkään. Väkivallasta kertomisesta voi seurata esimerkiksi sosiaalityöntekijän kehotus ymmärtää väkivallan tekijää. Väkivaltaa kokeneen tuentarve voi myös jäädä toissijaiseksi, kun keskitytään etsimään apua lapsille. Viranomainen voi vähätellä väkivaltaa tai ei usko sitä tapahtuneen laisinkaan. Joskus esteenä voi olla palvelujen saatavuus: paikallinen palvelu on ruuhkainen tai kunta ei suostu maksamaan esimerkiksi turvakotipaikkaa. Lähisuhdeväkivallasta tarvitaan edelleen julkista keskustelua. "Tarpeettomia ihmisiä" on hieno puheenvuoro aiheesta. Tietoisuuden lisääntymisen ja asenteiden muuttumisen myötä toivon myös päättäjien silmien ja kukkaron nyörien avautuvan, jotta sekä väkivallan kokijat että tekijät saisivat jatkossa entistä asiantuntevampaa ja saatavuudeltaan parempaa apua väkivallasta selviytymisen tueksi. Pirjo Pehkonen, toiminnanjohtaja Naisten Linja
• Riihimäen teatteri kiittää: NAISTEN LINJA Miehiä tukevaa hyvinvointityötä! 0800 02400 Maksutonta neuvontaa ja tukea väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille. Suomen Lähikauppa Oy Lindström Oy Siwa Välittäjä (Riihimäki) Kanta-Hämeen keskussairaala Riihimäen terveyskeskus Expert Riihimäki MA­PE 16­20 www.naistenlinja.fi www.miessakit.fi RIIHIMÄEN SEUDUN PARASTA PALVELUA ­ TERVETULOA! RIIHIMÄKI Tehtaankatu 1, p. 020 7100 870, ark. 10 ­19, la 10 ­15, su 12­16. www.expert.fi Palvelunumeroihimme soittaminen maksaa 8,28 snt/puh + 7 snt/min lankaverkosta tai 8,28 snt/puh + 17 snt/min matkapuhelinverkosta.
• TULOSSA SYKSYLLÄ 2011: NEIL HARDWICK Jussi Tuominen & Outi Keskevaari (dram.) ohjaus Viivi Saarela * ensi-ilta 3.9.2011 VEIKKO HUOVINEN & Jukka Salmela ohjaus Aleksander Anria ensi-ilta 4.11.2011
• TERVETULOA JUHLAVUODEN ELÄMYKSIIN! LIPUNMYYNTI ti-la 12-17 sekä 2 tuntia ennen esitystä Hämeenaukio 1, Riihimäki myynti@riihimaenteatteri.fi * 029 007 4230 Lippupisteen toimipaikoissa lipun hintaan lisätään 1,5 toimitusmaksu * 8,21 snt/per puhelu + kiinteän verkon liittymästä 1,47 snt/min / matkaviestinverkon liittymästä 16,42 snt/min ma-pe 9-15.30 info@riihimaenteatteri.fi * 029 007 4231 TOIMISTO www.riihimaenteatteri.fi